Lakers oli siis tänä keväänä huonosti kasatuista joukkueista se vähiten huono, mestaruus heille. En ajatellu nousta mihinkään norsunluutorniin analysoimaan näitä hönyjä kun en edes nähnyt sitä neljättä peliä, joka tän sarjan kuitenkin ratkaisi. Herätyskello-fail. Mutta pari mietelmää finaaleista siitä huolimatta.
Ensinnäkin, Stan Van Gundy. Sanat ei riitä kuvaamaan näitä sen asuja, pitää vaan toivoa että oma itseluottamus on joskus sillä tasolla, että uskaltais mennä ihan ihmisten ilmoille tollaset päällä.
Voi morjes..
Toisekseen, Kobe. Järjettömän itsekeskeinen raiskaaja, vaiko kenties suuri mestari? Vai molempia..? Emmä tiä, antaa muiden kommentoida:
* J.A. Adanden kohtalaisen naivi tulkinta
* Simmonsin analyyttisempi versio
* KSK:n hieman vapaamuotoisempi interpretaatio
Toi Boston Billin juttu on aika ytimessä jos multa kysytään. Mutta oikeestaan Kobesta voi olla mitä mieltä tahansa, eikä asialla oo sen kummosempaa väliä. Pointti tässä kaikessa on nimittäin se, että Phil Jax on voittanut mestaruuden v!ttu kymmenen kertaa. Eli jos halutaan suurista mestareista ja legendoista puhua niin alotetaan keskustelu hänestä, fack Kobe.
Ja ens vuonna sitten vähän paremmat pleijarit kiitos, eio hyvä jos kaks parasta sarjaa on kahdella ekalla kierroksella ja lopussa Adam Morrison saa sormuksen.
